Hallituksen puoliväliriihen verolakilinjauksia

Pääministeri Petteri Orpon hallitus teki vuosien 2026-2029 julkisen talouden suunnitelman eli nk. puoliväliriihen yhteydessä lukuisia verolainsäädäntöön liittyviä linjauksia ja päätöksiä.

Työnteon kannustimia parannetaan ja ostovoimaa vahvistetaan keventämällä ansiotuloverotusta. Pieni- ja keskituloisten työn verotusta päätettiin keventää 525 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 650 miljoonaa euroa vuodesta 2027 alkaen. Lisäksi ylemmissä tuloluokissa ansiotuloverotuksen korkeimmat marginaaliveroasteet alennetaan 52 prosenttiin. Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätetään tekemättä niillä tulotasoilla, joille ylempien marginaaliverojen alentaminen kohdistuu (yhteisvaikutus 335 miljoonaa euroa verotusta keventävä vuodesta 2026 alkaen). Ylimpien marginaaliverojen alentaminen toteutetaan poistamalla työtulovähennyksen poistuma ja muokkaamalla valtion tuloveroasteikkoa. Lisäksi työtulovähennyksen lapsikorotusta kasvatetaan (verotuottovaikutus 100 miljoonaa euroa vuodesta 2026 alkaen).

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistetaan vuodesta 2026 alkaen. Poistaminen toteutetaan symmetrisesti sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuihin. Lisäksi henkilöverotusta kiristetään poistamalla kaavamainen työhuonevähennys ja työsuhdepolkupyörien verovapaa etu verovuodesta 2026.

Yritysten avainhenkilöiden lähdevero alennetaan 25 prosenttiin ja toteutetaan verokannustin kansalaisille, jotka muuttavat takaisin Suomeen.

Investointien kasvua ja yrittäjyyttä tuetaan alentamalla yhteisöverokantaa 2 prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin vuoden 2027 alussa (yhteisöveroa keventävä vaikutus 830 miljoonaa euroa). Tappioiden vähennysoikeutta pidennetään 25 vuoteen. Lisäksi suurten puhtaan siirtymän investointien tukemista jatketaan verohyvityksellä, jonka vaikutus on 60 miljoonaa euroa vuodesta 2029 alkaen.

Osinkoverotuksen minimointiin tähtäävien osakevaihtojärjestelyjen epätarkoituksenmukainen hyödyntäminen verotuksessa estetään.

Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen. Alennettuun verokantaan kuuluvat muun muassa ruoka ja lääkkeet.

Perintöveron alarajaa korotetaan 20.000 eurosta 30.000 euroon ja lahjaveron alarajaa 5.000 eurosta 7.500 euroon vuonna 2026. Perintöveron maksuajalta maksettavaa korkoa alennetaan vuodesta 2026 alkaen.

Veronkiristyksiä kohdennetaan myös välillisiin veroihin; alkoholivero indeksoidaan, nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden tupakkaveroa sekä virvoitusjuomaveroa ja kaivosmineraaliveroa korotetaan. Lisäksi jäteveron veropohjaa laajennetaan vuodesta 2027 alkaen.

Verohallinnon vertailutietotarkastuksia koskevaa sääntelyä kehitetään siten, että täsmennetään tietosuojan vertailutietotarkastukselle asettamia vaatimuksia sekä säädetään Verohallinnolle kuuluvien henkilötietojen käsittelyyn liittyvien suojatoimenpiteiden toteuttamisesta. Vertailutietotarkastusten arvioidaan tehostuvan siten, että verotulot kasvaisivat tähän johdosta arviolta 100 miljoonaa euroa.

Orpon hallitus ilmoitti päättäneensä toteuttaa kiinteistöveron arvostamisuudistuksen siten, että uudistus on kohtuullinen kiinteistöjenomistajille. Uusia kiinteistöverotuksen laskennallisia arvoja otetaan käyttöön portaittain siten, että maksettava kiinteistövero voi nousta enintään 20 % vuodessa kahdeksan vuoden ajan, mutta enintään siten, että lopullinen maksettavan veron määrä ei voi nousta yli kolminkertaiseksi.

YEL-uudistus

Verolainsäädäntömuutosten lisäksi hallitus teki periaatepäätöksen yrittäjien eläkelainsäädännön muuttamisesta. Tarkoituksena on valmistella käynnissä olevan selvityshenkilö Jukka Rantalan selvityksen valmistuttua YEL-järjestelmään muutoksia siten, että yrittäjien eläkemaksu määräytyisi jatkossa nykyistä selkeämmin yrittäjän todellisten tulojen mukaan. Muutokset on suunniteltu tulevan voimaan vuonna 2029, jolloin edellisen uudistuksen työtulojen määrittelyn siirtymäaika päättyy.